Koeajossa Peugeot 1007 Urban 1.4

Taustaa

Pieniä, liukuovellisia kaupunkiautoja ovat konsepteina esitelleet muutkin valmistajat, mutta Peugeotin Pariisin autonäyttelyssä 2002 esittelemästä Sesamesta tuli todellisuutta. 1007 ei kilpaile hinnalla, sillä se maksaa enemmän kuin esimerkiksi 307. Se on suunnattu käytännöllistä ja persoonallista pikkuautoa hakeville. Erikoisuutena 1007:ssä ovat sähkötoimiset liukuovet, jotka voi avata mm. kauko-ohjaimen napista.

Kori ja sisätilat

1007:n pituus on 373 cm eli hieman vähemmän kuin 206:ssa. Leveyttä on pikkuautomaiset 166 cm ja korkeutta peräti 162 cm. Takaistuimella on erilliset, säädettävät istuimet kahdelle matkustajalle, joille onkin hyvin tilaa. Pääntilaa riittää pitkillekin matkustajille ja polvitilankin osalta auto on mitoitettu aikuisille takamatkustajille. Kulku takaistuimelle on helpompaa kuin useimmissa 2-ovisissa autoissa leveiden ovien ja eteenpäin liukuvien etuistuinten ansiosta. Silti 2-ovisuus on rajoite takapenkin hyödyntämiselle. Lattia on takana selvästi etuosaa korkeammalla ja lattiaan nähden takaistuin on matala.

Edessä on väljät tilat. Etuistuimet ovat sinänsä hyvät, mutta sivutuet ovat liian pehmeät eikä niistä ole käytännössä hyötyä. Ajoasennossa puutteeksi jää polkimiin nähden liian kaukana oleva ohjauspyörä. Istuimessa on korkeussäätö ja portaaton selkänojan säätö.

Tavaratila on normaaliasennossaan syvä, mutta kovin lyhyt. Lisää tilaa saadaan sovittamalla takaistuimen polvitilat vain lapsille riittäviksi ja säätämällä selkänojia pystymmäksi. Takaistuinten selkänojat voi taittaa yksitellen ylös ja nostaa takaistuimet pystyyn etuistuimia vasten. Näkyvyys ulos on hyvä etupilarien aiheuttamaa katvetta lukuun ottamatta.

Moottori ja suorituskyky

1007:n perusmoottori on monista Peugeoteista tuttu 1,4-litrainen (55 kW/75 hv). Moottori on hieman puhditon, vaikka se sinänsä onkin luonteeltaan nöyrä. Kaupunkirytmissäkin kiihdyttely vaatii aktiivista vaihteiden käyttöä ja suurilla vaihteilla kiihtyvyys on laimeaa. 800 euron lisähinnalla saa automatisoidun manuaalivaihteiston, joka on 1,6-litraisessa mallissa vakiona. Kolmas moottorivaihtoehto on 1.4 HDi (50 kW/68 hv), jonka yhteydessä vaihteisto on aina manuaali.

Ajettavuus, alusta ja melutaso

1007 tuntuu ajettaessa pääosin kokoistaan suuremmalta. Ainoastaan lyhyestä akselivälistä johtuva lievä nyökkiminen muistuttaa auton koosta. Ohjaus on varsin kevyt ja ennen kaikkea nopea. Sähköisestä tehostimesta huolimatta ohjaustuntuma on melko hyvä. 1007 on näppärä kaupungissa, mutta kelvollinen myös maantiellä. Jousitus on onnistunut yhdistelmä tukevuutta ja kohtuullista mukavuutta. Ajo-ominaisuuksissa 1007 on edellä Renault Modusta, mutta jousituksessa se ei yllä aivan Renaultin mukavuuteen. Kääntöympyrä on yllättävän suuri.

Melutaso on useimpia muita pikkuautoja hiljaisempi. Moduksen hiljaisuuteen Peugeot ei kuitenkaan yllä. Moottorin ääni on sivistynyt. Rengasäänet vaihtelevat selvästi tienpinnan karkeuden mukaan. Kaupunkiolosuhteissa rengasmelu on enimmäkseen hiljainen.

Varustelu, hallintalaitteet ja sisustus

1007 on tarjolla kolmella eri varustetasolla. Perusmalli Urbaniin sisältyy mm. ESP, 7 turvatyynyä (sisältäen polviturvatyynyn), ajotietokone sekä sähkötoimiset ja lämmitettävät peilit. Manuaali-ilmastoinnista pyydetään 900 euroa ja myös radion joutuu hankkimaan erikseen. 1400 euroa kalliimmassa Trendyssä nämä varusteet ovat vakiona, joten se on hyvä valinta. Lisäksi saa mm. 15" pyörät, sähkölasit, sumuvalot ja nahkaratin. 1,6-litraiseen saa myös Sporty-varustelun, jossa on Trendyn lisäksi automaatti-ilmastointi, sadetunnistin ja 16" kevytmetallivanteet. Metallivärin lisähinta on kohtuulliset 370 euroa.

1007:n sisustuksessa on 18 vaihdettavaa osaa, joiden avulla ilme voidaan vaihtaa varttitunnissa. Vaihtoehtoja on 12 erilaista jokaiseen makuun. Kojelaudan päällä olevat vaihdettavat kangaspalat eivät istu paikoilleen kovin hienostuneesti ja etupilarin tienoolla yhdistyy liian monta erilaista materiaalia, joista oven reunan kiertävä musta lista on halvan näköinen. Muuten laatutaso on auton hintaluokkaa vastaava. Sisustuksen ohella 11 ulkoväristä löytyy pirteitä, mutta myös hillittyjä vaihtoehtoja.

Hallintalaitteissa on pitäydytty perinteisellä linjalla ja hyvä niin. Lievää kengurubensiinitaipumusta ja vaihteensiirron epätarkkuutta oli kuitenkin havaittavissa. Keskikyynärnojaa jään henkilökohtaisesti kaipaamaan autoissa, joissa sellaista ei ole.

Kilpailuasetelma

1007:n myyntimenestystä on vaikea arvioida. Auton konsepti on kiinnostava ja ainutlaatuinen, mutta hinta nousee melko korkeaksi. Riskinä 1007:n ostajalla on se, että kaikki kiinnostuneet ostavat auton heti alussa ja parin vuoden kuluttua autosta on ylitarjontaa käytettyjen markkinoilla. Näin kävi esim. New Beetlelle.

13.7.2005 Timo Nurmela 

takaisin