Koeajossa Toyota Avensis 1.8 Linea Sol
Taustaa
Eurooppalaisia varten suunniteltu keskiluokan Toyota eli Avensis on ehtinyt kolmanteen sukupolveensa. Suomessa Avensiksen asema on ollut vahva varsinkin yksityisostajien keskuudessa. Nyt tavoitteena on parantaa asemia myös yritysautomarkkinoilla. Tässä apuna on mm. ensimmäistä kertaa Avensikseen tarjottava automaattivaihteinen diesel. Korimalleista Liftback on pudotettu pois, mutta sen merkitys varsinkin Suomessa on ollut vähäinen.
Kori ja sisätilat
Avensiksen muotoilu on jälleen yllätyksetön. Perusmuoto on selvästi edeltäjää linjakkaampi. Tuulilasi on loivassa ja sivuprofiili on Lexusmainen. Kaikki yksityiskohdat eivät kuitenkaan miellytä silmää. Maskin ja valojen välillä on oudot "vahvistukset" ja suurikokoiset ovenkahvat on reunustettu samaan tapaan kuin Priuksessa. Myöskään sedanin takapää ei kaikkein onnistuneimpia.
Ulkomitat on säilytetty maltillisina eli niin pituutta kuin leveyttä on lähes 10 cm vähemmän kuin Mondeossa tai Insigniassa. Tästä huolimatta takaistuintilat ovat asialliset. Polvitilaa on runsaasti, mutta luokan kärkeen tällä mitoituksella ei päästä. Pääntila on sedanissa matalan istuimen ja voimakkaasti kallistetun selkänojan ansiosta riittävästi alle 185-senttisille. Etuistuimien muotoilu on edeltäjää parempi, mutta täysin ei ole onnistuttu tälläkään kerralla. Istuinosa on lyhyt ja korkeussäätö vaikuttaa lähinnä takaosaan. Sivutukea on niukasti ja ristiseläntuki ei sopinut ainakaan minun selälleni. Jostakin syystä japanilaiset ovat saaneet ujutettua alkeellisen portaallisen selkänojan säädön Euroopassa suunniteltuun autoon.
Tavaratila on sedanissa matalahko, mutta leveyttä ja pituutta on mukavasti. Saranat ovat nykyään harvinaiseksi käynyttä tavarat murskaavaa mallia. Tavaratilan kansi on hyvin lyhyt, joten aukon pienuus rajoittaa kuljetuskapasiteettia. Kaadetut selkänojat jäävät selvästi tavaratilan pohjaa korkeammalle.
Näkyvyys eteen on hyvä. Loivista etupilareista huolimatta katve jää kohtuullisen pieneksi. Takaikkunasta avautuvia näkymiä ei voi kehua, mutta ulkopeilit ovat hyvät. Kylkilistat puuttuvat. Kääntöympyrä on normaalikokoinen.
Moottori ja suorituskyky
Moottorit on kehitetty aikaisemmin käytettyjä parantamalla. Ilmoitetut kulutus- ja päästölukemat ovatkin parantuneet selkeästi ja ovat kilpailijoihin verrattuna alhaisia. Bensamoottoreissa on venttiilien ajoituksen säädön lisäksi säätyvä imuventtiilien nousu BMW:n tapaan. Teholukemat ovat 1,6-litraisessa 97 kW/132 hv, 1,8-litraisessa 108 kW/147 hv ja 2,0-litraisessa 112 kW/152 hv. Dieselien tehot ovat ennallaan. Keskimmäiseen eli 2,2-litraiseen 110 kW/150 hv:n versioon on siis tarjolla 6-vaihteinen automaatti kovalla 3 850 euron lisähinnalla. Bensamoottoreista kahteen suurempaan saa portaattoman CVT-automaatin 2 000 eurolla.
Koeajettu auto oli manuaalivaihteinen 1,8-litrainen. Myös bensakoneissa on nyt 6 vaihdetta, joten vaihtamisen iloa on kansalle tarjolla entistä enemmän. Vaihteiden välitykset ovat kohtalaisen lyhyet, joten kuutonen on luonteva myös 80 km/h nopeudessa ja vaihtaminen pienemmälle on ajankohtaista vain ohituksissa. Vääntölukema on 1,8-litraisten korkein. Voimaa löytyykin mukavasti aivan pieniä kierroksia lukuun ottamatta. Liikkeelle lähdettäessä moottori ei pyri sammumaan, mutta veto on hieman ohutta. 1,8-litrainen on bensakoneista hyvä valinta Avensikseen.
Ajettavuus, alusta ja melutaso
Ajo-ominaisuudet maantiellä ovat olleet edeltäjien suurin heikkous. Nyt asiaan on paneuduttu aikaisempaa tarmokkaammin, ja ohjaustuntuma on saatu kilpailijoiden tasolle. Aivan parhaimmistoa Avensiksen ohjaus ei edelleenkään edusta, mutta nyt autoa ei tarvitse jättää ostamatta tällä perusteella, kuten aikaisemmin tapahtui. Ajo on vakaata niin suoralla tiellä kuin mutkissa. Kaupunkiajossa auto on Toyotan tapaan kotonaan. Jousituskaan ei eroa luokan normaalista, sillä sitä on jämäköitetty aikaisempaan verrattuna. Liiallista pehmeyttä ei ole, mutta isommat heitot menevät joustavasti. Pienet epätasaisuudet pääsevät hieman läpi samoin kuin useimmissa kilpailijoissa.
Melutason osalta ensimmäinen Avensis oli luokkansa kärkeä, toinen jäi hieman jälkeen kehityksestä. Nyt rengasmelun eristämiseen on panostettu. Ainakin kitkarenkailla tieäänet ovat hallinnassa lähes luokan parhaimmiston veroisesti. Moottorin ääni kiihdytyksissä on tuttuun tapaan melko voimakas. Tuulen suhinat erottuivat muuten hiljaisessa autossa.
Varustelu, hallintalaitteet ja sisustus
Varustelussa tuttujen Linea Terra ja Linea Sol -tason yläpuolella on nyt Linea Sol Plus, Luxury ja Premium, joten valinnanvaraa riittää. Perusmallien sisältö on hyvin pitkälle sama kuin edeltävässä korimallissakin. Linea Terrassa on mm. manuaali-ilmastointi, 7 turvatyynyä (kuljettajalla on polviturvatyyny), radio/CD, ajotietokone ja etusumuvalot. Linea Solissa on 2-alueinen automaatti-ilmastointi, sadetunnistin, bluetooth ja useimpien moottorien yhteydessä vakionopeussäädin. Sol Plus tarkoittaa mm. parempaa äänentoistoa, CD-vaihtajaa, 17" aluvanteita ja avaimetonta sisäänkäyntiä. Luxury tarjoaa lisäksi xenon-valot, sähkösäätöiset etuistuimet ja nahkaverhoilun. Premiumissa on pysäköintitutka takana, CD-vaihtajan tilalla 40 GB:n kovalevy ja navigaattori sekä Wagonissa lasikatto. Varapyörä on Avensiksessakin valitettavasti korvattu paikkaussarjalla.
Lisävarustetarjonta on niukkaa. Metalliväri maksaa 550 euroa. Sol Plussaan saa xenon-valot 1 200 eurolla. Värivalikoima muodostuu pääosin erilaisista harmahtavista sävyistä. Verhoilukangas on kahdessa halvimmassa mallissa aina tummanharmaa.
Sisustuksen muotoilu on selkeälinjaista, mutta modernia. Muovit tuntuvat entistä tasokkaammilta. Mittarit ovat tyylikkäät. Hallintalaitteet ovat pääosin perinteiset japanilaiset eli selkeät. Ajovalot pitää kiertää pitkiä valoja tarvittaessa vilkkuviiksestä. Pari taka-askeltakin on otettu: sähköinen käsijarru on piilotettu ratin taakse ja vakionopeussäädin on epäonnistuneesti omassa viiksessään oikealla alhaalla. Polttoainemittari on suurpiirteinen digitaalipalkkiversio, samoin hetkellistä kulutusta näytetään lähes hyödyttömästi palkilla. Vaihteensiirto toimii sujuvasti.
Viimeistely on hyvää tavaratilaa myöten. Moottoritilan kotelointi on tyylikäs. Konepellin kaasujouset on laitettu säästölistalle ja tilalla on vanhanaikainen tuki.
Kilpailuasetelma
Avensiksella on vahva kannattajakunta, joka ei tule pettymään uutuuteen. Tärkeimpiä ominaisuuksia, kuten ajettavuutta on saatu merkittävästi kehitettyä edeltäjään verrattuna. Aivan nappiin Toyotan viimeisimpien mallien kehitys ei kuitenkaan ole mennyt. Pikkuasioissa on tarpeettoman paljon puutteita. Silti kokonaisuus on vahva ja kamppailee luokkansa kärkisijoista. Hinnoittelu on ilahduttavasti edeltävän mallin tasolla ja muutamat malliversiot ovat jopa hivenen entistä halvempia.
31.12.2008 Timo Nurmela