Koeajossa Volvo C30 1.6 Kinetic
Taustaa
C30 on Volvolle uusi aluevaltaus: kooltaan Golf-luokkaan sijoittuva, alle 35-vuotiaille suunnattu malli, jonka myynnistä silti puolet pitäisi mennä vanhemmille asiakkaille. Ei mitenkään outoa Volvollekaan, että auto suunnitellaan nuorekkaille asiakkaille, mutta enemmän autoja menee eläkeläisille. Näin kävi S60:n kohdalla. C30:ssa ilahduttavaa on se, että ei ole lähdetty tekemään kompromissiratkaisua kattamaan kaikkea mahdollista kysyntäpotentiaalia Volvon olemassa olevan malliston alapuolelle.
Kori ja sisätilat
C30:n urheilullinen ulkomuoto antaa luvan tinkiä takatiloista. Auto onkin suunniteltu ensisijaisesti kahdelle hengelle. Takaistuimella on tilaa toisille kahdelle matkustajalle eli kyseessä on 4 hengen auto. Pääntilaa takaistuimella on mainiosti, mutta polvitilaa niukasti. Käytännössä 185-senttisen takana voi matkustaa pitempiä matkoja 175-senttinen. Takaistuimelle käynti vaatii notkeutta, vaikka istuin liukuu kuljettajankin puolella reilusti eteen.
Takaistuintiloja enemmän ongelmia tulee tavaratilan puutteesta. C30:n tavaratila on kooltaan niukka ja lastausaukko vieläkin niukempi. Tavaratila on myös kattamaton, joten tavaroita ei saa näkösuojan alle paitsi pikkutavaroita tavaratilan lattian alle (pehmeän näkösuojan saa 250 eurolla). Monikäyttöasennossa C30:lla saa kuitenkin kuljetettua keskikokoisen taulu-TV:n kotiin.
Etuistuimet ovat samat kuin S40/V50:ssa. Sivutukea on enemmän kuin useimmissa Volvon istuimissa, mutta mistään urheiluistuimista ei ole kyse. Istuinosan sivutuki saattaa kuitenkin kookkaasta matkustajasta tuntua jopa ahdistavalta. Etuistuimet ovat pienehköt, mutta kokonaisuutena onnistuneet. Takaistuimella muotoilu on myös selvästi tavanomaista matkustajaystävällisempää. Näkyvyydestä ei tarvitse ulkomuotojen takia merkittävästi tinkiä. Lähinnä takaviistoon näkyvyydessä on rajoitteita. Kääntöympyrän halkaisija on kokoluokan tavanomaista suuruusluokkaa. Kylkilistoja ei ole, uloimpana kyljissä on helmalevikkeet. Ovet ovat leveät ja raskaskäyttöiset. Varapyörä on lisävaruste.
Moottori ja suorituskyky
C30:n moottorivalikoima kattaa samat 100-220 -hevosvoimaiset vaihtoehdot kuin samalle pohjalevylle tehdyissä isoveljissäkin. Koeajoon valikoitui 1,6-litrainen perusmalli, josta ei ollut Volvossa aikaisempaa kokemusta. Fordin tekemä moottori yllätti positiivisesti. Ohituskiihtyvyyttä ei voi kilpailijoihinkaan verrattuna kehua, mutta kaupunkiajossa moottorin luonne osoittautui erinomaisen joustavaksi. Volvo-perheen kakkosautona C30 ei kaipaa tämän suurempaa moottoria. Luonnollisesti D5- tai T5-moottorilla varustettuna C30 on aivan eri auto.
Ajettavuus, alusta ja melutaso
C30:n alusta on jämäkämpi kuin S40/V50:ssa. Jousituksesta välittyy karkealla tienpinnalla jatkuva pieni värinä. Isommissa epätasaisuuksissa jousitus toimii toivotulla tavalla.
Ajettavuus on paljolti serkun eli Ford Focuksen kaltainen. Auto reagoi ohjausliikkeisiin nopeasti ja kaarreominaisuudet ovat hyvät. Ohjaustunto on ohjauksen keveydestä huolimatta kohtalaisen hyvä ja suuntavakavuus moitteeton. Kokonaisuutena auton luonteesta on alustan virityksellä saatu hyvin erikaltainen kuin isommissa Volvoissa.
Melua C30:ssa puolestaan on isoveljiä enemmän. Oman osansa vaikuttaa hattuhyllyttömyys. Myös pikkumoottorin ääni nousee kuuluviin jo 100 km/h nopeudessa kiihdytysten lisäksi.
Varustelu, hallintalaitteet ja sisustus
Varustetasot ovat muista Volvoista tutut. Perusmallin varusteluun sisältyy mm. ESP, 6 turvatyynyä, aktiiviset pääntuet, manuaali-ilmastointi, radio/CD-soitin ja keskikyynärnoja edessä. Kineticissä (+1500 €) on lisäksi ilmastointiautomatiikka, nahkaratti, takaistuimen keskikyynärnoja ja alumiinivanteet. Momentumissa (perusmalliin verrattuna +2900 €) on vakiona mm. vakionopeussäädin, ajotietokone, radion kauko-ohjaus ratissa, sumuvalot, parempi verhoilu ja keskikonsolin alumiinikoristus. Huippumalli on Summum, jossa on mm. bi-xenon-valot, nahkaverhoilu, sähkötoiminen kuljettajan istuin.
Kaikki kalliimpiin malleihin sisältyvät varusteet on ostettavissa myös erillisinä. Lisävarustehinnat ovat enimmäkseen kohtuullisia. Metallivärin hinta on 700 euroa. Helmojen värin voi valita neljästä sävystä, joita voi yhdistää eri ulkoväreihin. Sisustusvärivaihtoehtoja on peruskankaalla 3 ja T-tech-kankaalla 6. Lisäksi voi valita keskikonsolin ja ovipaneelien värin kolmesta vaihtoehdosta. Koeajoauton ruskehtavan punainen kangas oli varsin näyttävä.
Kojetaulu litteine keskikonsoleineen on suunnilleen sama kuin S40/V50:ssa. Ergonomia on kokonaisuutena hyvällä tasolla, mutta kritiikkiä voi antaa keskikonsolin pienistä näppäimistä sekä vähäisistä säilytystiloista. Vaihteenvalitsin oli koeajoautossa aikaisempia kokemuksia jäykkäliikkeisempi.
Kilpailuasetelma
C30 maksaa halvimmillaan 24 900 euroa. Malliston huipulla liikutaan varusteista riippuen suunnilleen kaksinkertaisissa hinnoissa. Valikoima on kaikilta osin erittäin runsas. Perushinta on noin 2000 euroa Audi A3:n ja 4000 euroa BMW 116i:n alapuolella. Kaikille autoille on yhteistä tarve lisävarustelistan ruksittamiseen. Audiin ja BMW:hen verrattuna C30 erottuu ulkonäöltään enemmän massasta. Tavaratila on kilpailijoita pienempi ja tarjolla on vain 3-ovinen malli. C30:n haluttavuutta pääkohderyhmän keskuudessa en osaa ennakoida. Suomessa ostokykyisempiä kohderyhmiä ovat kuitenkin kakkosautoa etsivät V70-perheet sekä autoaan pienempään vaihtavat eläkeläiset. Kakkosautona C30 palvelee mainosti ja tarjoaa vastinetta rahalle, jos ostaja haluaa autoltaan ripauksen persoonallisuutta ja laatutuotteen vaikutelmaa.
12.1.2007 Timo Nurmela