Koeajossa Renault Mégane 1.6 110 Expression
Taustaa
Renault Méganen kolmannen sukupolven viistoperämalli on hylännyt edeltäjänsä kulmikkuuden ja persoonallisen perän ja siirtynyt tyylillisesti lähemmäksi ensimmäisen sukupolven mallia. Viistoperäisen rinnalla mallistossa on linjakkuuteensa nähden varsin tilava Coupé. Farmarimalli on luvassa syksyllä ja myöhemmin tulee vielä Coupé-Cabrio. Mégane on tavanomaisesta koon kasvusta ja turvarakenteiden kehityksestä huolimatta hivenen edeltäjäänsä kevyempi. Uusi Mégane tulee jäämään historiaan EuroNCAP-testissä parhaat pisteet saaneena autona, kun arvosteluperusteet tulevat seuraavissa testeissä muuttumaan.
Kori ja sisätilat
Méganen ulkomitat ovat muutaman sentin useimpia kilpailijoita suuremmat. Sisätiloissa tämä ei kuitenkaan näy. Takaistuimen polvitilat ovat varsin ahtaat. Pääntilaa sen sijaan on juuri riittävästi, mutta matalan takasivuikkunan yläreuna on hyvin lähellä päätä ja vaatii myös pään voimakasta kallistamista autoon kuljettaessa. Edessä tilat ovat väljät ja istuimet melko hyvät. Reisituki tosin jää puutteelliseksi. Sivutuki on perusistuimeksi hyvä. Ajoasennon säätömahdollisuudet ovat hyvät.
Tavaratila on luokassaan melko suuri, mutta aukko ei ole kovin väljä. Varapyörän paikalla on lisää tilaa, joka on väliseinällä jaettu lokeroksi. Takaistuimen istuinosa taittuu eteen, mutta tilan pohjasta ei siltikään tule aivan tasaista. Takaselkänoja ei mahdu taittumaan alas silloin, kun yli 180-senttinen kuljettaja on säätänyt etuistuimen normaaliin asentoonsa ellei pääntukia poista.
Näkyvyys eteen on melko hyvä, taakse sen sijaan heikko. Leveät takapilarit ja reunoiltaan kaartuva, matala takalasi heikentävät näkyvyyttä. Ulkopeilit ovat suurehkot. Ovien alareunoissa on paksut kylkilistat. Kääntöympyrän halkaisija on hivenen luokan keskitasoa suurempi.
Moottori ja suorituskyky
Méganen moottorivalikoimassa on Suomessa kaksi 1,6-litraista bensamoottoria, 1,4-litrainen ahdettu TCe (96 kW/131 hv) sekä kolme dieseliä. 1,5-litraisten dieselien tehot ovat 66 kW/90 hv ja 81 kW/110 hv ja 1,9-litraisen 96 kW/131 hv. 1,6-litraisista bensamoottoreista 100-hevosvoimaisen yhteydessä on 5-vaihteinen vaihteisto (samoin kuin pienitehoisimmassa dieselissä). 110-hevosvoimaisessa vaihteita on kuusi. Automaattivaihteistoa Méganeen ei toistaiseksi saa. 1,6-litraisten vääntökäyrät ovat identtiset 2500 kierrokseen asti ja varsinaiset erot tulevat vasta 5000 kierroksen yläpuolella. Koeajetussa autossa oli tehokkaampi 1,6-litrainen. Se tarjosi kokoisekseen melko hyvin voimaa läpi kierroslukualueen. Kuutosvaihteellakin auto kiihtyi vielä kohtuullisesti.
Ajettavuus, alusta ja melutaso
Edellisen Méganen ohjaus sai niin ankaraa kritiikkiä, että maahantuoja on nostanut lehdistötiedotteensa ykkösasiaksi parantuneen ohjauksen. Kehitystä onkin tapahtunut reippaasti. Luokan keskitasoa ylemmäksi uudenkaan mallin ohjaus ei nouse, sillä tuntuma on hieman keinotekoinen. Suuntavakavuus on hyvä ja myös mutkatiellä Mégane etenee kivasti. Alusta on keskimääräistä pehmeämmän tuntuinen. Isommatkin heitot hoituvat joustavasti.
Melutaso oli edeltäjän vahvuuksia eikä uusikaan malli tuottanut pettymystä. Moottori on hiljainen. Rengasmelu on kohtuullinen ja sävyltään miellyttävä.
Varustelu, hallintalaitteet ja sisustus
Méganen varustetasot ovat Authentique, Expression ja Dynamique. Perusmallin saa vain pienitehoisimman bensamoottorin yhteydessä. Sen varusteluun sisältyy mm. manuaali-ilmastointi, ajotietokone, radio/CD, sumuvalot, 6 turvatyynyä ja turvavyön kiristimet kaikilla istuinpaikoilla. Expressionin lisäanti on vähäinen: etuistuimien keskikyynärnoja, ristiseläntuen säätö, lukuvalot edessä ja sähkölasit myös takana. Dynamiquessa on lisäksi mm. 16" kevytmetallivanteet, automaatti-ilmastointi, sadetunnistin ja vakionopeussäädin.
Lisävarusteita saa kohtuulliseen hintaan yksittäin tai paketteina. Esim. Expressionin 800 euron Plus-pakettiin sisältyy vakionopeussäädin, sadetunnistin ja automaatti-ilmastointi. Metalliväristä veloitetaan 500 euroa. Varapyörän saa haluttaessa ilmaiseksi. Expressionin verhoilu on laadukkaan tuntuinen. Kojetaulu on tyylikäs (rattia lukuun ottamatta) ja varsin laadukkaasti viimeistelty. Nopeusmittari on digitaalinen. Siinä en sinänsä näe mitään huonoa, mutta valkopohjainen mittari loistaa pimeässä liian kirkkaana. Polttoainemittari on toteutettu palkeilla, joiden tarkkuus jää 1/8 tankillisen portaisiin. Mittaristoon liitetystä ajotietokoneesta/toimintojen säätönäytöstä jää korkeatasoinen vaikutelma.
Hallintalaitteissa on pientä kikkailua, mutta sinänsä toiminnot on ryhmitelty selkeästi. Istuinlämmittimen katkaisimet ovat piilossa istuimen sivussa, mutta merkkivalo kertoo lämmittimen päällä olon. Vaihteensiirto ei tunnu kovin täsmälliseltä. Vakionopeussäätimen yhteydessä varusteena on fiksusti toimiva nopeusvaroitin, joka varoittaa punavärillä annetun rajan ylityksestä. Vakionopeussäätimen napit ovat hyvin käsillä ratissa ja asetettu nopeus näkyy jarrutuksen jälkeenkin näytössä. Automaatti-ilmastointi puhaltaa kylmää ilmaa järjettömän kovalla voimalla, mutta apu löytyy Soft-napista.
Kilpailuasetelma
Viime vuosina luokassaan taka-alalle jäänyt Mégane palaa taistoon kilpailukykyisenä. Vahvuuksina on laadukkaan ja viihtyisän tuntuinen sisustus, kohtuullinen melutaso ja hyvä jousitusmukavuus. Suurimpana puutteena on pienehköt takaistuintilat. Hinnat vastaavat suunnilleen edeltäjää eli ovat luokan keskitasoa.
20.1.2009 Timo Nurmela