Koeajossa Ford Mondeo 2.0 Ghia Wagon
Taustaa
Ford Mondeo on kuulunut jo 14 vuoden ajan keskiluokan parhaimmistoon. Viime vuosina myynti ei ole kuitenkaan sujunut kovin vauhdikkaasti. Malli on ollut hieman persoonaton ja se on jäänyt tuoreempien tulokkaiden jalkoihin. Uuteen malliin on tehty aikaisempaa dynaamisempi ja linjakkaampi muotoilu ja auto on suurentunut kooltaan tuntuvasti.
Kori ja sisätilat
Mondeo jakaa perusrakenteensa uuden Volvo V70:n kanssa ja myös mitoiltaan serkukset ovat hyvin lähellä toisiaan. Fordin viimeiseen edustusluokan malliin Scorpioon verrattuna Mondeo on jo ajanut ohitse. Farmarimallina Mondeo on Scorpio Wagonia 9 cm pidempi ja 13 cm leveämpi. Yllättäen Mondeon korimalleista sedan on pisin. Varsinkin leveydeltään Mondeo alkaa olla lukemissa, joissa parkkiruudut käyvät ahtaiksi.
Myös sisätilat ovat runsaat, mutta mitoiltaan hieman pienempään Passattiin verrattuna Mondeo ei tarjoa etua. Takaistuin on sijoitettu korkealle ja 5-ovisessa pääntila jää niukaksi. Farmarimallissa ei ole tätä ongelmaa. Polvitilaa on riittävästi pitempienkin jalkojen suoristamiseksi. Myös leveyssuunnassa tilaa on runsaasti. Etuistuimien muotoilu on onnistunut takaistuimen tapaan hyvin.
Wagonin tavaratila on kasvanut 45 litraa eli auton koon kasvuun verrattuna niukasti. Tilaa on kuitenkin luokassaan hyvin kilpailukykyisesti varsinkin pituussuunnassa. Korkeussuunnassa tilaa pienentää takaosastaan voimakkaasti laskeva katto. Tavaratilan laajentaminen sujuu helposti ja laajennetun tilan pohja on lähes tasainen. 5-ovisessa mallissa tavaratila on yhtä pitkä, mutta laajennettuun pohjaan jää kynnys.
Näkyvyys taakse on huono. Sisäpeilin näkymiä pieni takaikkuna ei kuitenkaan heikennä. Myöskään ulkopeilit eivät ole erityisen hyvät. Kääntöympyrä on auton ulkomittoihin nähden tavanomaisen suuruinen.
Moottori ja suorituskyky
Mondeon moottorivalikoima on laaja. 1,6-litraisia bensakoneita on peräti kaksi, joista ainakin pienitehoisemman olisi voinut pudottaa pois näin suuren auton valikoimasta. Pääosa bensakoneisten myynnistä keskittyneekin 2,0-litraiseen. Sen yläpuolelta löytyy Volvon 5-sylinterinen 2.5T sekä hieman myöhemmin tuleva 2,3-litrainen, jonka saa vain automaattivaihteisena. Dieseleitä on tarjolla kaksi 1,8-litraista ja kaksi 2,0-litraista. 2,0-litraisista pienitehoisemman saa vain automaattina. Fordilla automaattiversioiden määrä on jostakin syystä perinteisesti hyvin rajallinen eikä nytkään tarjolla ole kuin kaksi vaihtoehtoa. Tehokkaimman bensa- ja dieselmoottorin yhteydessä manuaalivaihteisto on 6-vaihteinen.
Koeajettu 2,0-litrainen bensamoottori on tuttu Mazda-sukuinen, teholtaan 107 kW/145 hv. Moottori on hyvin paikallaan Mondeonkin keulalla. Voimaa löytyy kuitenkin enintään keskitasoisesti kokoluokan 2,0-litraisiin verrattuna. Käytännössä suorituskyky on hyvin lähellä edellisen Mondeon 1,8/110 hv moottoria.
Ajettavuus, alusta ja melutaso
Ohjauksen osalta kehitys on mennyt väärään suuntaan. Hydraulisesta tehostuksesta huolimatta kevyt ohjaus ei tarjoa aivan yhtä hienoa tuntumaa kuin edeltävässä mallissa. Ohjautuvuus mutkissa on kuitenkin auton kokoon nähden ketterää ja kallistelu vähäistä. Suuntavakavuus on moitteetonta ja tältä osin Mondeo tarjoaa ison auton tuntua.
Jousituksen viritys on onnistunut hyvin. Myös jousitus antaa tunteen isosta ja laadukkaasta autosta. Suuriinkin heittoihin voi ajaa reippaalla vauhdilla ja jousitus selvittää tehtävänsä. Pienet epätasaisuudet jousitus suodattaa hyvin.
Melutasossa on tapahtunut merkittävää kehitystä edeltävään malliin verrattuna. Kilpailijoihin verrattuna on siirrytty keskitason alapuolelta lähelle kärkeä. Kiihdytyksissä kuuluu tuttu moottorin ääni. Rengasmelu pysyttelee kohtuullisella tasolla.
Varustelu, hallintalaitteet ja sisustus
Varustetasoja on kolme. Trend-perusmallissa vakiovarusteisiin sisältyy mm. tavanomaiset turvavarusteet lisättynä kuljettajan polviturvatyynyllä, sumuvalot, radio/CD, automaatti-ilmastointi, takaistuimen keskikyynärnoja, kuljettajan ristiseläntuen säätö ja nahkaratti. Ghian lisähinta on 1800 euroa. Varustelisiä ovat mm. vakionopeussäädin, lukuvalot, ilmasuuttimet keskipilarissa, himmenevä sisäpeili, lämmitettävä tuulilasi, sadetunnistin ja kevytmetallivanteet. Titanium-varustelu vastaa suunnilleen Ghiaa, mutta vakiona on bluetooth sekä Alcantara-verhoilu ja muutamissa koristeyksityiskohdissa on eroa Ghiaan. Sadetunnistin puolestaan puuttuu. Mittaristo on Titaniumissa näyttävä Convers+. Edellismallin kaltaisia aukkoja varustelussa ei juurikaan ole, mutta säästölinjasta kertoo mm. vain yksi kauko-ohjauspainikkeilla varustettu avain. Varapyörän saa halutessaan maksutta. Matkustajan turvatyynyn poiskytkentä onnistuu vain korjaamolla.
Sisustuksen laatu on selvästi parantunut edeltäjään verrattuna, joskin sekin kehittyi mallihistoriansa aikana. Joiltakin osin materiaalit ovat edelleen hieman halpoja. Erityisesti häiritsee Ghian halvan näköinen puujäljitelmä. Verhoilukangas on vielä Ghiassakin yllättävän alkeellista. Tässä voisi ottaa oppia vaikkapa edellisen koeajoauton, Skoda Fabian Elegence-mallista. Hallintalaitteet ovat toimivat muutamin Ford-erikoisuuksin (mm. lasinpesuviiksi). Vaihteensiirto on sujuva ja myös kytkimen käyttö vaihtotilanteessa onnistuu nyt sujuvasti mitä ei voi sanoa kaikista Ford-malleista. Bensantäytön toteutus ilman kierrettävää tulppaa on hieno keksintö. Vakiostereoiden äänenlaatu ei ole kovin korkeatasoinen. Lämmityssuutin heijastuu häiritsevästi tuulilasiin.
Kilpailuasetelma
Ford on saanut uutta puhtia tuotekehitykseensä, mikä näkyi jo vuotta aikaisemmin esitellyissä S-Maxissa ja Galaxyssä. Laatuvaikutelmaa, jousitusmukavuutta ja rengasmelua on saatu kehitettyä myönteiseen suuntaan, mutta ohjauksen taantuminen tavanomaiselle tasolle oli valitettava yllätys. Mondeo tulee varmasti parantamaan asemiaan Euroopan markkinoilla, mutta Suomessa kehitys on arvoitus. Hinta on noussut tuntuvasti aikaisemmasta ja kaikki keskiluokan ostajat eivät kaipaa näin suurta autoa. Ostajien houkutteleminen esimerkiksi Volvo V70-asiakkaista on vaikeaa, vaikka auton ominaisuudet riittäisivätkin. Farmarimallin 750 euron lisähinta on ilahduttavat alhainen. 2,0-litraisella bensakoneella Ghia-farmari maksaa 34 370 euroa. Tämä on noin 2000 euroa Avensis Linea Solin yläpuolella, mutta 4000 euroa Passat Comfortlinen alapuolella. 2,0-litraisessa dieselmallissa ero Passattiin kutistuu 2000 euroon.
8.6.2007 Timo Nurmela