Koeajossa Skoda Yeti 2.0 TDI CR 140 4x4 Adventure
Taustaa
Skodan mallisto laajentuu jälleen uuteen kokoluokkaan. Jo vuosia autonäyttelyissä konseptina esitelty Yeti perustuu lähinnä Octavian perusrakenteeseen. Yeti on tarjolla sekä etuvetoisena että nelivetoisena tuntuvalla noin 4 000 euron lisähinnalla. Neliveto perustuu Haldex-kytkimen uusimpaan kehitysversioon. Yetissä on kuitenkin ainesta myös ilman nelivetoa kilpailussa tila-autoja vastaan.
Kori ja sisätilat
Yetin ulkomitat ovat varsin lähellä Roomsteria, jota se muistuttaa myös ulkonäöltään etuoviin asti. Etuovien ikkunat on Roomsterin tavoin pyöristetty takareunastaan, mikä rajoittaa näkyvyyttä sivulle. Perä on pakettiautomaisen kulmikas. Sisätilat ovat ulkomittoihin nähden erinomaiset. Takaistuintilat ovat tuntuvasti suuremmat kuin konsernisisar Tiguanissa. Roomsterin tapaan takaistuimet ovat monipuolisesti säädettävissä ja poistettavissa yksitellen. Takaistuimet ovat kooltaan varsin pienet. Varsinkin istuintyyny saisi olla pidempi. Etuistuimet ovat jämäkät ja miellyttävät. Istuimet on sijoitettu korkealle ja ajoasennosta muodostuu pysty.
Tavaratila on perusasennossaan hieman keskimääräistä pienempi pienten katumaasturien luokassa. Tavaratilan pohja on tasainen silloin, kun istuimet on poistettu. Selkänojat taitettuna jää selvä porras, jota ei ole lähdetty poistamaan välipohjaratkaisuilla. Tavaratilan lastausaukkoon jää myös selvä porras. Laajimmillaan tavaratilaa on 1760 litraa, joka on melkoinen lukema autoluokasta riippumatta.
Yetin etunäkyvyys on markkinoiden ehdotonta parhaimmistoa. Keula näkyy kuljettajan paikalle ja etupilarit ovat pystyt ja kapeat. Myös taakse näkee monia kilpailijoita paremmin. Kääntöympyrän halkaisija on erittäin pieni. Kyljistä löytyy suojalistat ja takapuskuri on mustaa muovia.
Moottori ja suorituskyky
Moottorivalikoimassa ei ole mitään ennennäkemätöntä. Nelivetomalleihin saa ei-niin-taloudellisen 1.8 TSI:n sekä kolme eri tehoversiota 2,0-litraisesta common rail -dieselistä. Etuvetomallin perusmoottori on Polossa ensiesittelynsä saanut 1.2 TSI. Koeajetussa autossa oli neliveto (etuvetoiset eivät ole vielä tuotannossa) ja 103 kW/140 hv TDI. Tämä moottori kuljettaa Yetiä reippaasti lähes kierrosluvusta huolimatta. Aivan tyhjäkäynnin tuntumassa veto on kuitenkin heikko ja tottumaton saa olla tarkkaavainen sammumistaipumuksen takia. Kuutosvaihteen välitys on varsin pitkä ja ohituksiin on syytä etsiä pienempää pykälää. Kaikissa dieselmoottoreissa on hiukkassuodatin vakiona.
Ajettavuus, alusta ja melutaso
Alemman keskiluokan VAG-tuotteet eivät juurikaan eroa ajettavuudeltaan toisistaan. Ajokäytös on luokan parhaimmistoa ja sähkömekaaninen ohjaustehostin antaa hyvän ohjaustunnon. Yetissä kuitenkin korkeus tuntuu kaarteissa. Maasturiluokassa Yetin parasta antia on nopea reagointi.
Jousituksessa Skoda käyttää jopa saksalaisia kovempaa linjaa. Myös Yetin jousitus on jämäkkä olematta varsinaisesti epämukava. Moottoritiellä jousitus on parhaiten kotonaan.
Melua Yetissä on varsin runsaasti. Moottorin ääni on eristetty selvästi VW-malleja kevyemmin ja se kuulostaa karkealta. Rengasmelua on tavanomaisesti.
Varustelu, hallintalaitteet ja sisustus
Yetissä on kolme varustetasoa, joita kaikkia ei saa kaikkien moottorivaihtoehtojen yhteydessä. Vain perusmoottorien yhteydessä tarjottava Active sisältää mm. 7 turvatyynyä, aktiiviset pääntuet, ajotietokoneen, puoliautomaattisen ilmastoinnin ja lukuvalot edessä ja takana. Koeajetussa Advance-mallissa on lisäksi mm. off road -toiminto, sumuvalot, lämmitettävät pesusuuttimet, nahkaratti, vakionopeussäädin, tummentuva sisäpeili ja 17" kevytmetallivanteet. Parin tonnin lisähinnalla Advanceen verrattuna saa Experience-mallin, jossa on mm. ksenonvalot kaarretoiminnolla, huonon tien suojauspaketti, radion säätimet ratissa, parkkitutka takana ja sähkölasit myös takana.
Yetin kojetaulu on muotoilultaan tavanomainen ja selkeä. Laatuvaikutelma on kuitenkin korkeatasoinen. Hallintalaitteista pientä moitetta voi antaa pitkäliikkeiselle kytkinpolkimelle ja vakionopeussäätimen sijoitukselle viikseen, joka tässä tapauksessa on konsernin halvempaa versiota. Vaihteensiirrossa vaihteiden välit ovat sivusuunnassa varsin pienet, mutta tähän tottuu nopeasti. Säilytyslokeroita on runsaasti. Ovilokerot ovat suuret, mutta muut lokerot pienehköjä.
Kilpailuasetelma
Yeti on nelivetoisena hieman kilpailijoita halvempi. Yetiä halvempia ovat lähinnä Hyundai Tucson ja Kia Sportage. Etuvetoisen Yetin omistajaksi pääsee tuntuvasti nelivetoista halvemmalla. Ominaisuuksiltaan Yeti on luokassaan ehdotonta kärkitasoa. Jonkin verran ostajia karsinee pakettiautomainen ulkonäkö.
6.9.2009 Timo Nurmela