Koeajossa Hyundai i20 1.4 Comfort
Taustaa
Hyundai i20 korvaa Euroopassakin varsin hyvin menestyneen Getzin. Pikkuautojen merkitys markkinoilla on edelleen kasvussa ja tässä segmentissä korealaisilla on hyvät mahdollisuudet. Auto on suunniteltu pääosin Saksassa ja se valmistetaan Intiassa. Ulkomuodoltaan i20 on selvästi kulmikasta Getziä tuoreempi. Kovin persoonallista muotoilu ei ole, mutta muoto on kokonaisuutena tasapainoisempi kuin isommassa i30:ssa, jota i20 muistuttaa.
Kori ja sisätilat
i20 on ulkomitoiltaan aivan luokkansa normilukemissa. Getziin verrattuna on tullut hieman väljyyttä sisätiloihin eikä kilpailijoistakaan montaa tilavampaa löydy. Vaikkapa uusi Polo joutuu pari senttiä suuremmasta pituudestaan huolimatta toteamaan i20:n selvästi tilavammaksi. Takapenkillä on hyvät tilat kahdelle keskikokoiselle matkustajalle. Ensimmäisenä puutetta tulee polvitilasta. Istuin on laimeasti muotoiltu, mutta istuin on riittävän korkealla ja mukavuus kaikkiaan asiallinen.
Etuistuimet tuntuvat ennen kaikkea kovilta. Oman Audin penkit tuntuivat i20:n jälkeen mukavan pehmeiltä. Etuistuimissa on muotoa, mutta sivutuki ei ole kovin hyvä. Edessäkin tilaa on väljästi. Ajoasennon saa hyväksi ja asiaa helpottaa pikkuautoluokassa harvinainen ohjauspyörän pituussäätö. Kytkinjalan lepuutustuki on liian takana ja loivassa.
Tavaratila on luokan keskivertoa suurempi. Kaadetut takaselkänojat jäävät haitallisesti noin 10 cm ylemmäksi kuin tavaratilan pohja. Kylkilistoja ei Hyundaissakaan ole. Näkyvyys on eteen poikkeuksellisen hyvä eikä näköaloissa taaksekaan ole suurempaa valittamisen aihetta. Kääntöympyrän halkaisija on luokassaan normaali.
Moottori ja suorituskyky
Moottorivalikoimaa on Suomessa 1,2- ja 1,4-litraisten bensakoneiden ja 1,4-litraisen dieselin verran. Bensamoottorit ovat kokoonsa nähden tehokkaita, mutta ainakaan koeajetusta 1,4-litraisesta ei oikein jäänyt sataa hevosvoimaa vastaavaa kuvaa. Joka tapauksessa auto kulkee vaivattomasti ja pärjää kilpailijoiden 1,4-litraisille niin sitkeydessä kuin kierrosherkkyydessä. Tämän moottorin yhteyteen tulee myöhemmin tarjolle 4-vaihteinen automaattivaihteisto. Manuaalivaihteistoissa on pitäydytty viidessä vaihteessa. Ilmoitetut kulutuslukemat eivät ole erityisen pieniä.
Ajettavuus, alusta ja melutaso
i20:n sähkötehosteinen ohjaus tuntuu vasteeltaan hieman keinotekoiselta. Hyvä ohjaus maantieajoa ajatellen on kuitenkin aika harvassa pikkuautossa, koska valmistajilla on taipumus tehdä kaupunkiajossa kevyeltä tuntuvia ohjauksia. Joka tapauksessa ohjaus aiheuttaa pientä korjailun tarvetta maantieajossa. Mahdollisesti autossa on myös luontaista uraherkkyyttä. Ohjausta suurempi ongelma on epämukava jousitus. Alusta on jäykkä ja kuoppaisella pikkutiellä jousituksen toiminta oli hermostunutta. Nopeuden lisääntyessä alusta pääsee paremmin juoneen mukaan.
Melutasoa ei voi kehua alhaiseksi, mutta pikkuautoluokassa se on kohtuullinen. Moottorin ääni pysyttelee taustalla. Rengasääniä täydentävät suuremmissa nopeuksissa tuulen suhinat.
Varustelu, hallintalaitteet ja sisustus
1,2-litrainen i20 on varustettu Classic-tasolla, johon sisältyy mm. 6 turvatyynyä, aktiiviset pääntuet, manuaalinen ilmastointi, kauko-ohjattava keskuslukitus, lämmitettävät sähköpeilit, sähkölasit edessä, radio/CD/mp3 ja 2-osainen takaselkänoja. Muiden mallien Comfort-varustelussa on lisäksi ajotietokone, kuljettajan istuimen korkesusäätö, audion säätö ratista, USB-liitin ja nahkaratti. ESP:stä joutuu valitettavasti maksamaan 800 euroa. Metallivärin hinta on 450 euroa.
Sisustus on ajanmukainen, mutta jotenkin vaatimaton. Tarjolla on lähes pelkästään mustaa muovia. Hihansuussa olevan napin kaliseminen kyynärnojan kovamuoviin ei kuulosta mukavalta. Getzissä oli sentään kangasta oviverhoilussa. Kättä eivät myöskään miellytä liukas, ohutkehäinen ohjauspyörä tai kovamuovinen vaihdekepin nuppi. Pienen särön laatuvaikutelmaan tuovat vielä koeajoautossa joissain nopeuksissa kuuluneet sirinät.
Hallintalaitteet ovat yksinkertaisen toimivat ja kevytkäyttöiset. Kaasupolkimessa on Hyundain tapaan liiallistakin herkkyyttä. Kytkin ei ole kaikkein helpoimpia. Vaihteensiirto toimii kevyesti ja sujuvasti.
Kilpailuasetelma
i20 ei täysin toteuta Hyundain pyrkimyksiä postitioitua laatu- ja hintatasoltaan aikaisempaa korkeammalle. Se on nimittäin varsin edullinen auto ja toisaalta laatuvaikutelma ei ole kovin korkeatasoinen. i20 on tilava ja näppärä auto, jonka ulkonäkö ei ärsytä ketään. Jousituksen toiminta olisi vielä vaatinut pientä hiomista.
15.3.2009 Timo Nurmela